Hellepäivän viettoa

Hurjan helteinen päivä alkoi mätsärillä Iittalassa. Titan jaksoi esiintyä kehässä todella hyvin. Koiria oli vähän. Voi olla, että osasyynä oli juurikin paahtavan kuuma päivä ja se että Hämeenlinnassa oli myöskin mätsäri.  Iittalaan päädyimme siksi, kun siellä oli pikkusiskolle junior handler kilpailu (jossa ei kilpakumppaneita sitten ollutkaan). Tuloksena JH1.

Myö mentiin Titanin kanssa isoihin koiriin, jossa ratkaistiin nauhojen saanti  englanninsetterin ja sakemannin väliltä. Titan ja setteri saivat punaiset ja sakemanni sinisen. Titan oli loppujen lopuksi punaisten kolmas!! :) hieno mies vaikka vähän peitsasikin. 

Käytiin ostamassa Prismasta jätskit menestyksen kunniaksi. Kotiin päästyä vietiin kuumakallea vähän uimaan ja heiteltiin Ronjan kanssa mätsäristä palkinnoksi saatua palloa Titanille. Pompittiin trampoliinilla ja käytiin Makuunista vuokraamassa Frozen. 

Illalla mentiin hetken mielijohteesta mato-ongelle.  Oli täydellinen ongintasää. Kokoajan nyki, mutta ei tarttunut koukkuun. Saatiin me pikkanen kuhan poikanen ja lahna, mutta päästettiin ne takaisiin järveen. Pohdittiin, että voitaisiin huomenna mennä soutelemaan ja virvelöimään jos ei kamalasti sada vettä. Tosin, kesä kuivaa minkä kastelee ;)

Nukkumaan mentäessä huomasin, että oon saanu aika tyhmät rusketusrajat. Lisäksi mun olkapäät on pahasti palanut. Noh, paljon rasvaa yöksi, niin eiköhän se siitä sitten ala paranemaan.

Tässä vielä kunnon kuvapläjäys tästä tosi toiminnallisesta päivästä.

Titan ja Ronja JH 1

Vähän on keinuheppa, mut ei anneta pikku virheiden haitata ;) PUN 3

Kotona otettii vielä posetus :)

Sitten UIMAAN!

Nää legendaariset irvistykset

Titan hiffas autoilun salat - pään voi tunkea ikkunasta. Ohikulkijat katsoivat huvittuneina

Kiharaista meininkiä päivästä toiseen

Ihana oli löytää blogiinne! Jään ehdottomasti seuraamaan :) Itse haaveilen kiharakarvaisen noutajan ottamisesta lähivuosina ja olisikin mukavaa lukea kuinka te päädyitte kiharaan ja millaista elämä on ollut kiharaisen kanssa? :) - Wiivi

Todella kivaa vaihtelua, kun tulee postausehdotuksia. Siispä tämän päiväisessä julkaisussa kerron, miksi päädyimme kiharaan ja onko kihara ollut meille se oikea rotu.

Tosiaan, meillä on perheessä jonkun verran allergiaa, jonka takia olemme valinneet vähän allergisoivia rotuja. Allergisia meidän perheessä on äitini, minä ja mahdollisesti myös pikkusiskoni. Allergia ainakin minulla tulee ilmi jos joudun kosketuksiin koiran kuolan, hilseen ja irtokarvan kanssa. Kädet kutisee ja punoittaa, nenä menee tukkoon ja silmät kuivuu. Jos koira raapaisee minua vahingossa, niin siitä kohdasta tulee todella punainen. Titanin kuolasta ja irtokarvasta tulee jonkin verran oireita, mutta parhaani mukaan yritän välttää tuota kuolaavaa monsteria (heh).

Koiraa hankkiessa kriteereinämme oli mm:

• Vähän allergisoiva
• Ns. ''huoleton'' rotu, jonka kanssa voi mennä vaikka kaatosateeseen lenkille, ilman että lenkin jälkeen pitäisi ruveta koiraa sen kummemmin föönaamaan.
• Koko: keskikokoinen tai iso
• Hyvät harrastusmahdollisuudet
• Helposti koulutettava
• Sosiaalinen

Pohdimme monia rotuja (lagottoa, portugalinvesikoiraa ja jopa belgianpaimenkoira laekenoista). Portugeesia ja lakua kävimme kasvattajien luona ihmettelemässä. Tutkimme lisää koirakirjoja ja vastaan tuli kiharakarvainen noutaja. Eksyimme kiharakerhon sivulle ja luimme lisätietoa rodusta. Käytiin näyttelyissä katselemassa ja kyselemässä kiharanomistajien mielipiteitä rodusta. Lopulta päädyimme ottamaan yhteyttä Astaan, Titanin kasvattajaan, kun kiharakerhon pentuvälityksessä oli ilmoitus tulevasta pentueesta syksylle 2009. Ja näin Titan tuli meille. 

Kiharaa hankkiessa luulimme, että karva olisi tismalleen samanlainen kuin esim. villakoirilla ja lagotoilla. Noh, väärässä olimme! Näiltähän lähtee karvaa suht paljon. Jos näyttelyitä ei ole tiedossa, niin turkkia on pakko karstata säännöllisesti. Muuten lattiat on täynnä villakoiria. 

Elämä Titanin kanssa on ollut päällisin puolin todella helppoa. Titan on meidän perheemme ensimmäinen noutaja ja luonteeltaan Titan on ollut äärimmäisen helppo. Ei ole ikinä tuhonnut mitään (ei edes pentuna), oppi nopeasti sisäsiistiksi, ei ole koskaan karannut minnekkään eikä ole ollut mitään suuria terveysongelmia. Luonteeltaan niin kiltti ja kuuliainen. Se tekee kaikkensa, että omistajat olisivat häneen tyytyväisiä. Välillä se on jopa hiukan ärsyttävää, kun Titan tulee viereen 'mielistelemään'.

Titan on kyllä hiukan ujo ja se tarvitsee aikaa muihin ihmisiin tutustuttaessa. Varsinkin miehiin, ne on Titanin mielestä jotenkin pelottavia möreillä äänillään. Titan tulee toimeen niin lasten kuin aikuistenkin kanssa. Myös kaikki koirakaverit on kivoja, varsinkin tytöt. Vaikka se välillä yrittääkin esittää melkoista kulmakunnan kauhua lenkeillä, niin loppujen lopuksi se on aina tuommoinen pusutteleva mamman poika.

Titan on pian viisi vuotias ja edelleen porskuttaa samaan tahtiin kuin yksi vuotiaana. Lelu suussa mennään joka paikkaan siinä toivossa, josko joku ryhtyisi leikkimään. Titanille on ollut helppo opettaa kaikki myös leikinvarjolla, kun lelut on sille niin tärkeitä. Ei kylläkään niin tärkeitä kuin ruoka, mut kyllä ne lelut hyvänä kakkosena tulee ;)


Arkistojen kätköistä löytyi pari ennen julkaisematonta kuvaa elokuulta 2012.

Match Show Hämeenlinna

Olipas melkoinen päivä. Pitkän näyttelytauon jälkeen oli tavoitteena mennä Hämeenlinnan mätsäriin Titanin kanssa, mutta kaikki ei  mennytkään aivan suunnitelmien mukaan.  Ei löydetty rokotustodistusta mistään! Mätsärit jäi Titanin osalta siis väliin. Sen sijaan pikku siskoni Ronja osallistui Lauran Uni-villakoiran kanssa ensimmäistä kertaa junior handler kehään. Melkoinen pari! Treenasivat ekaa kertaa keskenään n. 15min ennen kehän alkua ja sitten menivätkin jo junnukehään.

Tosi hyvin Ronja sai Unin esiintymään. Tuomari oli kyllä sinänsä jännä kun ei laittanut koiria juoksujärjestykseen ollenkaan. Ekana kehässä kultsu, sitten pieni Uni ja jonka jälkeen taisi olla englanninsetteri. Plus niiden perässä silkkiterrieri ja flätti. Ei päässyt isompien koirien liikkeet oikein oikeuksiinsa kun pienten perässä joutuivat ravaamaan.

Ronja ja Uni sijoittuivat lopulta neljänneksi. 

Möllitaipumuskoe

Tänään olimme siis möllitaippareissa. Aamulla herättiin ajoissa, pakattiin kamppeet ja suunnattiin kohti Ruskeenkärkeä. Tehtiin reipas aamulenkki ja treenailtiin hiukan ennen omaa vuoroamme. Oltiin starttaamassa numerolla kuusi. 

Koe alkoi sillä, että tuomari tsekkasi koirat läpi. Titan ei pelännyt tuomaria ollenkaan, vaan nuuskutti innoissaan tuomarin namitaskua. Seuraavaksi oli vesityöskentely. Oli hieman ongelmia haulikon kanssa, joten laukaus tuli starttipistoolista. Titan nouti ihan hyvin rannalta heitetyn lokin, tosin hieman olisi voinut olla vauhtia enemmän. Vauhti tyssäsi siihen kohtaan kun tassut eivät yltäneet enää pohjaan. Veneestä heitettyä lokkia Titan ei viitsinyt hakea. Tuomari päätti, että suuntaamme seuraavaksi hakuruutuun ja kokeillaan myöhemmin uudelleen sen vesityön kanssa. 

Kuten tuomari alla olevassa arvostelussa sanoi, niin Titan kyllä eteni tosi hyvin hakuruudussa, mutta variksia se vähän katsoi pitkään ja pohti et ''pitääks mun tosiaan viiä tää mammalle?''. Mutta sai se onneksi kolme tai neljä vaakkua tuotua. Viimeisen tuomarin avustuksella.

Kokeiltiin vielä lopuksi josko Titan noutaisi nyt sen lokin vedestä. Loppujen lopuksi se sen haki vaikkakin todella verkkaisesti. Olen niin ylpeä tuosta koiruudesta. Kovin vähän ollaan riistan kanssa treenailtu ja se näkyi kokeessa. Ensimmäistä kertaa Titan nouti riistaa vedestä, että siihen nähden aika hyvin meni ;) 


Tässäpä vielä tuomarin arvostelu:

1. Sosiaalinen käyttäytyminen
Koira käyttäytyy ystävällisesti sekä ihmisiä että muita koiria kohtaan. Hyväksytty

2. Vesityö
Saadaan rannalta heitetty lokki talteen, vaikka eteneminen veteen oli tänään hieman harkitsevaista. Veneestä heitettyä ei talteen. Hylätty.

3. Hakuruutu
Koira työskentelee kyllä alueella omaan rauhalliseen tahtiinsa, mutta riistan käsittelyssä tänään valitettavasti hiukan puutteita. Hylätty

5. Yleisvaikutelma & yhteistyö
Rauhallinen hyvin ohjaajaansa totteleva koira, joka omaa oman varman olemuksensa ja rauhallisen työskentelytavan. Lisää harjoitusta riistanhaussa, samoin vesitöissä.

Jäljelle emme siis päässeet vaan koe tyssäsi hakuruutuun ja vesityöhön.  Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin :)

Venaillaan Titanin kanssa omaa vuoroamme

Vedessä oli todella iso kivi, joka toi oman haasteensa

Valmiina lähettämiseen

Tammelassa part. 2

Tällä kertaa otin mukaani Lauran villakoira Unin. Uni pääsi tapaamaan Aidaa ja Lyyliä. Tytöt pääsivät aitaukseen tutustumaan toisiinsa ja mie räpsin kuvia.  Lyyli nouteli palloa, Uni leikki käpyjen kanssa ja Aida sai pentuhepuleita. Monet kuvat ylivalottuivat aika pahasti, joten en viitsinyt kaikkia pelastaa.

Uni oli ihan innoissaan käpyjen perässä, joten mentiin tutustuttamisen jälkeen vielä vähän pomputtamaan sitä pellon laitaan. 

Aida ja hieno koppi

''Päästäkää meiät pois täältä''

Taipumuskoekurssi: 2. maastokerta

Tänään oli kyllä supervoimia vaativa päivä. Menin puoli yhdeksitoista töihin ja pääsin puoli seitsemän. Töiden jälkeen äiti oli vastassa parkkipaikalla ja ajoimme kiireen vilkkaa taipparitreeneihin. Vaihdoin lennossa treenikuteet päälle. Ei oltu onneksi ihan ainoita, jotka olivat myöhässä. 

Treenien teemana oli tosiaan riistaan tutustuminen ja jäljen alkeet. Ensin tutustuttiin hieman riistaan. Tarjolla oli kaksi varista ja yksi lokki. Vähän aikaa meni, että Titanin hoksottimet rupesivat toimimaan ja se kässäs että: ''HAAA, tää lintu pitää viiä mammalle!'' Mutta loppujen lopuksi se kyllä toi nätisti kaikki lintuset minun luokse.

Jäljestämisvuoroa odotellessa Titan päätti jälleen kerran pistää pystyyn oman soolokonsertin. Se ei ole koskaan, ikinä milloinkaan tykännyt venailusta. Ei myöskään tällä kertaa. Jos noutohomma ei nappaa, nii tungen tän kyllä johonkin laulukuoroon ;) 

Jäljestäminen... Tai no.. Toisin sanoen minä menin Titanin henkiseksi tueksi kun Titanin piti taas ruveta vähän säheltämään ja kävi se jopa vähän pöhisemässä meidän ryhmänvetäjälle, joka on mies. Titan oli kuulemma itse päässyt noin viiden metrin päähän pupusesta, mutta ei se sitten uskaltanut loppuun asti, kun oli tosiaan uusi ihminen siellä vähän matkan päässä. Titanilla on aikaisemmin jäänyt huonoja muistoja mies eläinlääkäreistä, niin se jotenkin yhdistää kaikki miehet/miehiset ihmiset pelottaviksi. Lopulta Titan kyllä toi pupun mulle, kun hiffas mitä pitää tehdä. 

Huh, onneksi huomenna on vapaapäivä!

Itse Herra Sopraano venailemassa jäljestämisvuoroa

Kiirettä pitää, hoppu hoppu.. Pian tulee viikonloppu!

Tällä hetkellä on niin paljon tekemistä,  että meinaa ihan aika loppua kesken. Viime viikon torstaina loppui koulu, Mira kävi perjantaina meillä kylässä, viikonloppu meni Tammelassa ja tämän viikon maanantaina alkoikin jo työt. Toukokuun lopussa voidaankin sitten juhlia valmistumista. Jippii!

Työvuoroja olen saanut onneksi todella paljon. Rahalle on aina tarvetta. Varsinkin jos aion syksyllä muuttaa omilleni.

Huomenna olisi taas ollut taipparitreenit Ronttimuksen kanssa Ruskeenkärjessä, mutta todennäköisesti ei sinne päästä, koska itellä loppuu työt vasta puoli seitsemän ja treenit alkaisi jo kuudelta. Harmi. Siellä olisi ollut jäljen alkeita ja riistaan tutustumista.

''Mamma, ei siun oo pakko mennä töihin!''

Päivän eväät

Aijai pentukuumetta..

Vaikka tämä blogi onkin pyhitetty meidän Titanille, niin en voinut vastustaa kiusausta ällö söpöjen pentukuvien lisäämisestä. Viikonloppuna siis näin Antin siskon uuden tulokkaan. Aida on pieni, mutta pippurinen saksanmetsästysterrierin alku. Todella rohkea ja leikkisä. 

Harjoiteltiin jopa vähän näyttelyjuttujakin. Nätisti kyllä malttoi ikäänsä nähden seisoa kun namilla vähän lahjoi. Sormia sai kyllä varoa, ettei se niitäkin olisi hotkaissut, hehe. Jospa tästä pikku neidistä olisi ihan näyttelytähdeksi? Noh, sen näkee sitten ehkä vähän myöhemmin. ;)

Mutta tässäpä näitä kuvia sitten olisi. Aida on iältään kuvien otto hetkellä noin yhdeksän viikkoinen. 

Älykkyystesti: Osa 1

Vätyskän Messissä - blogin inspiroimana päätin ruveta toteuttamaan Titanille älykkyystestiä. Suoritan testin osissa. Saadaan vähän lisää postauksia tänne muuten hiljaiseen blogiin.

On kieltämättä mielenkiintoista nähdä millaisen tuloksen meidän älypää saa ;)

''Testi tehdään kotona. Testattavan tulee olla vähintään vuoden ikäinen. Testaajan pitää olla isäntä/emäntä. Testin voi jakaa useammalle päivälle, mutta tehtävät 7 ja 8 on suoritettava peräkkäin. Testiavustajaa on hyvä käyttää ainakin kohdissa 7,8 ja 12. Testaajan on säilytettävä malttinsa, tapahtuupa testin aikana mitä tahansa. Älä siis hihku innosta, äläkä pauhaa pettymystäsi. Jos rupeaa hermostuttamaan tai haukotuttamaan, lopettakaa ja jatkakaa kenties toisella kertaa.''

Teksti lainattu täältä.



1. HAVANNOIVA OPPIMINEN
Käyttäydy kuin olisit lähdössä ulos koirasi kanssa, mutta sellaiseen aikaan päivästä, jolloin et sitä normaalisti ulkoiluta. Kun koira katsoo sinuun, pue takki yllesi mitään puhumatta. Ota avaimet ja talutin. Älä mene ulko-ovelle vaan jää seisomaan paikoillesi. Mitä tapahtuu?

*Koira juoksee luoksesi tai suoraan ulko-ovelle innostuneena. - 5p
*Jos ei, niin kävele ovelle ja pysähdy. Koira tulee luoksesi. - 4p
*Jos ei, niin kääntele ovenkahvaa. Koira tulee luoksesi. - 3p
*Koira ei tule, mutta tarkkailee kuitenkin toimiasi. - 2p
*Koira on täysin välinpitämätön. - 1p

Titanilla oli 5 pisteen suoritus. Se juoksi todella nopeasti ovelle ja heilutti innoissaan häntäänsä. Luuli raukka pääsevänsä pihalle.

''Hämäsitkö sie minnuu?''